Sataa. Ihanaa kesäsadetta, joka kastelee maata kunnolla ja ruoho pysyy vihreänä ilman jatkuvaa hoivaamista. Aidan pissaläikätkin alkavat pikkuhiljaa kasvaa umpeen. Aidan kanssa tehtiin sateessa lenkki vyötäröön asti ulottuvassa heinässä ja jahdattiin pulleita ohdakkeen kukkia.
Tänään sain aikaiseksi vaihdettua sisäkukkiin mullan, mitä olen ollut aikeissa tehdä viimeiset kaksi kuukautta. Puolen tunnin juttu, mullassa kasvavia kukkia ei montaa ole. Vehka jäi vielä odottamaan ulos vuoroon, koska alkoi sataa.
Aamulla laitoin uudelleen hernettä, kun aiemmasta kylvöstä vain kaksi (!) iti. Jos ei ehditä palkoja enää saada, niin syödään sitten ituja. Oletuksella, että kakkoskylvö itää. Oli muuten herneensiemenet hyvin myyty loppuun paikallisista kaupoista. Muutoin kasvimaalle kuuluu hyvää, Veera tempaisi maasta ensimmäiset punaiset ja valkoiset retiisit salaattiin, olivat tosi mehukkaita, mutta Veeran makuun eivät olleet, jos ei nyt poiskaan sylkenyt.
Istutin myös kosmoskukat koristeomenapuun viereen ja hartaudella kasvatetut jaloritarinkannukset kasvihuoneen taakse, yhteensä 20 kpl, valkoisia ja tumman sinisiä. Ajattelin, että sieltä ne näkyisivät pionien takaa ja kasvihuoneen lasin läpi, koska pituutta pitäisi tulla kaksikin metriä. Enää kolme jättikurpitsan taimea odottelee istutusta kompostiin ensi viikolla.
Kuolleeksi luultu syyshortensia on antanut elonmerkkejä, kannatti kuunnella äidin neuvoja ja antaa sen olla. Samoinhan kävi Piilu-kärhön kanssa.
Melkeinpä kaikki kasvit voivat hyvin tai erittäin hyvin. Poikkeuksena tästä Pohjantähti-ruusu on kitukasvuinen ja laihan näköinen, vaikka sen pitäisi olla hyvinkin vaatimaton. Suunnittelen että vaihdan sen kiinanlaikkuköynnökseen, joka vieressä viihtyy erinomaisesti. Mustikkasadosta povattiin paikallislehdestä vaihtelevaa ja siltähän se tuntuu tälläkin pihalla - ihan on puskakohtaista, toisissa ei raakileen raakiletta ja toisissa marjaa on vierivieressä.
Enpä tiedä, onko vanhankansan uskomuksissa perää, Sari puutarhan ohjeiden mukaan kokeilin rikkaruohojen nyhtämistä ja tuntui kyllä, että ne lähtivät keskimääräistä helpommin ja suurempina palasina pois...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti