Sormet multaan

Laitoin ensimmäiset siemenet tänään multaan: tummapintaista tomaatti Black Russiania yksittäin kennoihin ja sinistä jaloritarinkannusta hajakylvonä tomaattirasiaan.

Viikolla tarjouksesta hankkimani pikkunarsissit hain takaisin portaille varastosta, jonne olin vienyt ne lyhdyissään sulamaan, kun 9 asteen yöpakkanen jäädytti ne kuistilla. Olin varma, että ne eivät noin kovasta pakkasesta selviä, mutta kunnossa olivat ihme kyllä. Ehkä viileässä varastossa hitaasti sulattamaminen auttoi.

Myös pelargoniat siirsin varastosta sisälle ja kastelin ja lannoitin ne. Tuoksupelargonia näyttää aika raaskulta, viime vuonnahan en onnistunut talvettamaan sitä. Mutta Mårbackat näyttävät paljon paremmilta. Viime vuonna talvetetut kaikki selvisivät. Aluksi näytti hyvältä ja varret työnsivät uutta kasvua, mutta sitten alkoi oksia mustua. Leikkasin silloin toisen kerran rankalla kädellä ja jäljelle jäi vain pikkutyngät - ja se tepsi ja kasvit olivat tuuheita ja vantteria koko kesän! Jos Mårbackat selviävät, niin edessä olisi vaaleanpunaisilla jo 3. kesä.

Pihalla autoimme kevättä ja hakkasimme rautakangella kulkureitiltä paksua jäätä autokatoksen ja talon välistä, jonne ei paljon päivä paista. Jään lohkeaminen on sitten palkitsevaa, samalla tavoin kuin ohuiden jään reunojen asteleminen rikki... Samalla lapioin lunta sammalleimujen ja aran harokatajan päälle, jotka olivat jo alkaneet paljastua lumikasan alta.

Petteri-parka

Tänään paljastui, että viime keväänä istutettua Petteriä oli käynyt pitkäkorva nakertamassa, siitäkin huolimatta että olen käynyt lapioimassa lunta pois suojaverkon ympäriltä. Mutta oli ylttänyt lumipenkan päältä kurottamaan riittävästi. Oksien häviäminen ei nyt niin paha asia olisi mutta myös runkoa oli syöty.  Viime keväänä vielä leikkaushetkellä elossa ollut Pirja kuoli ja ajattelin, etten leikkaisi kääpiöpuita tänä keväänä ollenkaan, mutta näyttää siltä, ettei siltä voi välttyä. Voi olla, että paikka on liian märkä, kun sulamisvedet valuvat siihen, varsinkin tällaisen kunnon lumisen talven jälkeen.

Kääpiöpuiden leikkauksista löytyikin tietoa joka lähtöön: leikataan istutuskeväänä, ei leikata ollenkaan, leikattava reilusti, tuettava, tuettava vain yhdeltä puolelta, tietoa hedelmäversoista, nesteenjohtoversoista ja kannuksista. Tietoa siitä voiko latvan katkaista enää tässä vaiheessa, ei löytynyt, mutta eihän tässä muu nyt auta, haavanhoitoaineita ei varmaan nuorelle puulle kuitenkaan kannata laittaa.

Toistaiseksi onneksi Eppulainen ja Åkero Hassel ovat nakeramatta, ainakin lumen päältä. Lintulaudan luota löysin kuitenkin pyöreän reiän, taitaapa olla myyrän!